Kuva todellisen maailman esityksenä ei ole aina ollut sellainen kuin se on tänään, näin korkealla täydellisyyden tasolla – tasolla, jolla valokuva onnistuneesti tallentaa sen, mikä meitä ympäröi.

Piirustuksen, kuvanveiston ja maalauksen kautta kuva oli pitkään magiaa, josta ensimmäiset metsästäjä-keräilijät saivat voimaa suunnatessaan suurille metsästysretkilleen ja seikkailuihinsa jumaliensa suojeluksessa. Voidaanko nykyään sanoa kuvan tekijöistä, että he ovat yhä symbolien välittäjiä, kuten muinaiset esi-isämme olivat? Oppaita pyhään tilaan? Mikä merkitys kuvalla voi enää olla nykyään?